Tietokonesanaston merkityksen muuttuminen




1. Johdanto
Tässä tutkimustyössä on tarkoitukseni tarkastella kahdenkymmenen tietotekniikkaan liittyvän sanan merkityksen muutosta. Sanat olen valinnut sen perusteella, mitä käsitteitä mieleeni ensimmäisenä tietotekniikasta juolahti. Sanat eivät siis edusta välttämättä tyypillistä kirjakielistä tai puhekielistä ilmausta, vaan joukossa on molempia. Olen antanut sanojen yhteydessä jonkinlaisen luonnehdinnan niiden muotojen käyttöalueesta ja mainitsen myös mahdollisia synonyymeja ja sen, missä kielen varianteissa näitä sanoja mielestäni käytetään. Olen jakanut sanat neljään ryhmään aihepiirinsä perusteella mutta tarkastelen jokaista sanaa yksilöllisesti ja kerron päätelmäni.
Tutkimustyöni ei ole tarkoitus olla täysin kirjallisiin lähteisiin pohjautuva, vaan hyödynnän paljon omaa tietämystäni sanojen merkityksestä ja käyttötarkoituksista. Tieteellisyyttä tutkimukseeni ovat kuitenkin tuomassa kaksi sanakirjaa, joiden antamista merkityksistä heijastuu selvästi, kuinka uutta koko tietotekniikkasanasto on nykyiseltä merkitykseltään. Kiinnostavaa on silti huomata, että muutamissa tapauksissa vanha sana on kelvannut tietotekniikkakieleen, mutta sen merkitys on muuttunut.

2. Tietokoneen ulkoiset laitteet

2.1. Disketti
Nykysuomen sanakirja ei tunne lainkaan disketti-sanaa, kun taas Suomen kielen perussanakirja antaa sille yksinkertaisen merkityksen 'levyke' atk-kielessä. Levykkeen Suomen kielen perussanakirja määrittelee 'magneettiseksi muistilevyksi, joka on kiinteässä suojakuoressa'. Synonyymiksi sopii myös korppu-sana, joka tosin on minun kokemukseni mukaan jäänyt vain vanhemman väen kielenkäyttöön.
Disketti on aivan selvästi suoraan muista kielistä lainattu sana. Brittienglannissa kirjoitusasu on disc, amerikanenglannissa disk, ruotsissa diskett ja saksassa Diskette. Sama ilmaus on vain mukautunut suomalaiseen äänneasuun, mutta merkitys on pysynyt samana kuin muissakin kielissä. Tosin muodollisemmissa tilanteissa suomen kielessä käytetään yleensä jotakin levykkeen kaltaista suomalaisperäisempää sanaa, mutta puhekielessä disketti vaikuttaa hallitsevalta nuorten ja tietokoneharrastajien parissa. Toisinaan kuulee myös käytettävän lyhyempää muotoa diski.

2.2. Hiiri
Nykysuomen sanakirja selittää hiiren 'rotansukuisten jyrsijäeläinten yhteisnimitykseksi' listaamatta muita merkityksiä. Sen sijaan Suomen kielen perussanakirja tuntee aiemmin mainitun merkityksen ohella hiiren olevan 'näyttölaitteeseen kytketty paikannus- ja ohjauslaite'. Oman kokemukseni perusteella taas näyttölaite ei ole enää mikään tavanomainen nimitys laitteelle, johon tietokonehiiren johto kytketään. Johto asetetaan pikemminkin tietokoneen porttiin, joka puolestaan on kiinni emolevyssä.
Hiiren kohdalla vanhan sanan merkitys näyttää laajentuneen, kun uutta atk-sanastoa on kehitetty. Hiiri-sanan käyttötarkoituksen laajenemisen malli on ilmeisesti lainattu englannin kielestä, jossa mouse-sana merkitsee myös sekä 'jyrsijää' että 'ohjauslaitetta'. Alkuperäinen merkitys lienee tullut juuri tietokonehiiren muodosta ja etenkin sen johdosta, jonka voisi ajatella muistuttavan jossakin määrin jyrsijähiiren häntää.
Kiinnostava huomio hiiri-sanan kohdalla on kuitenkin se, että kyseinen sana on vakiintunut oikein hyvin jopa ammattilaiskäyttöön, enkä muista koskaan kuulleeni käytettävän minkäänlaista väännöstä englanninkielisestä mouse-sanasta, vaikka muuten suomenkielisillä atk-sanoilla on usein englanninkielisiä väännöksiä. Ehkä tämä johtuu siitä, että hiiri-sana on lyhyt ja ytimekäs, ja se kuvaa kohdettaan helposti ymmärrettävällä tavalla.

2.3. Näppäimistö
Nykysuomen sanakirjalle näppäimistö-sana on aivan tuntematon, mutta sen sijaan se antaa näppäimen merkitykseksi 'koskettimen' tai 'pienen, pyöreän painonapin'. Melko lähellä näppäimistön merkitystä on Nykysuomen sanakirjan näppäinkoneisto eli 'kirjoituskoneen näppäinkoneisto'. Suomen kielen perussanakirja puolestaan tarjoaa uudemman merkityksen 'tietokoneen näppäimet' näppäimistö-sanalle. Minä puolestaan olen kuullut kaikenlaisia näppäinkokonaisuuksia nimitettävän näppäimistöiksi; esimerkiksi pankkiautomaatin painikkeet voisi ilmaista myös näppäimistö-sanalla.
Näppäimistö ei ole selvästi rakenteeltaan suoraan englannista käännetty, eikä sen ulkoasussa näy englannin sana keyboard. Johdoksessa on käytetty suomelle ominaista päätettä -stö, jonka avulla näppäimien kokonaisuudesta on johdettu melko lyhyt sana. Johdoksen mukaan sanaa voisi pitää kohtalaisen transparenttina, koska merkityksestä muodostuu jonkinlainen kuva, vaikkei itse näppäimistö-sanaa tuntisikaan.
Puhekielessä näppäimistö muuntuu hyvin usein näppikseksi, joka lyhyytensä vuoksi saattaa tuntua helpommalta käyttää keskustelussa. Näen aivan mahdollisena, että tämä puhekielen muoto voisi joskus tulevaisuudessa syrjäyttää myös kirjakielessä kankeahkon näppäimistö-sanan. Sen sijaan keyboard ja sen johdokset eivät nähdäkseni ole tulossa suomen kieleen ainakaan kovin pian.

2.4. Näyttö
Nykysuomen sanakirja määrittelee näytön 'näyttämiseksi' tai lakikielessä 'todistamiseksi'. Suomen kielen perussanakirja antaa näiden lisäksi myös merkityksen 'tiedon esittäminen kuvaruudun, mitta-asteikon tms. avulla'. Nykypäivän sanan näyttö merkitystä kuvataan kuitenkin Suomen kielen perussanakirjassa sanalla näyttölaite eli 'laite, joka esittää tietoa kuvaruututekstinä'. Tässä lienee kyse sanan lyhentämisestä jättämällä loppuosa kokonaan pois, mutta näyttö-sanan merkitys on myös laajennut vanhasta merkityksestään.
Näyttöpääte on melko vanhanaikainen nimitys näytölle ja sillä voidaan kuvata itse tietokoneeseen kytketyn kuvaruudun lisäksi myös sellaista näyttöä, joka on yhdistetty pelkkään palvelimeen. Monitori puolestaan on selvästi englannista tullut laina, joka on melko yleisessä käytössä, ja toimii usein näytön synonyymina. Joka tapauksessa näyttö kuvaa laitteen toimintaa melko hyvin ja sitä voidaan pitää merkitykseltään jossakin määrin transparenttina.

2.5. Tietokone
Kun ajatellaan, että varsinaiset nykyaikaiset tietokoneet kehitettiin vasta 1900-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, on ymmärrettävää, ettei Nykysuomen sanakirja tunne sanaa lainkaan. Sen sijaan Suomen kielen perussanakirja antaa sanalle merkityksen 'automaattinen tietojenkäsittelylaite'. Tämä luonnehdinta vastaa melko pitkälti myös minun ajatuksiani tietokoneesta. Näkisin kuitenkin, että sanaa tietokone käytetään ainakin kahdella tavalla. Sillä saatetaan tarkoittaa koko tietokonelaitteistoa näyttöineen ja hiirineen päivineen tai sitten ainoastaan tietokonekotelon sisällä olevaa laitteistoa.
Tietokone-sana on selvästikin kahden aivan tavallisen suomalaisen sanan yhdistelmä, joskin samanlainen liittoyhdyssana on esiintynyt myös ruotsin sanassa datamaskin. Tämän pohjalta voidaan ajatella, ettei tämä yhdistelmä ole suorastaan ainutlaatuinen, vaan malli yhdistämiseen on voitu hyvinkin ottaa ruotsista.
Nuorten parissa tietokone-sanan synonyyminä käytetään usein jotakin sellaista lainailmausta kuin kompuutteri tai lyhennettyä sanaa tietsikka. Pitkä tietokone-sana voi olla melko epäkäytännöllinen nuorten puheessa, joten jokin lyhennetty versio saattaa tulevaisuudessa siirtyä laajempaakin ja virallisempaan käyttöön.

2.6. Tulostin
Tulostin on tuntematon sana Nykysuomen sanakirjalle. Suomen kielen perussanakirja puolestaan selittää sen olevan atk-kielessä 'tulostuslaite' ja kuvaa itse tulostamista 'tiedon siirtämiseksi kirjoittimella paperille'. Nähdäkseni nämä määritelmät sopivat oikein hyvän tämän päivän kielenkäyttöönkin.
Tulostimen ohella kyseisestä laitteesta käytetään myös melko tavallisesti kirjoitin-sanaa, eikä näiden merkityksillä ole mitään eroa, vaikkakin kirjoittimeen on ehkä vaikuttanut ruotsin skrivare-sana. Näiden kahden sanan ohella käytetään englannista lainattua printteri-sanaa, joka on nuorten keskuudessa suosittu. Minun on vaikea arvioida, mikä näistä sanoista tulee olemaan käytössä muutamien vuosien kuluttua, vaikka printteri saattaa olla todennäköisin, mikäli suomen kielen läheneminen englantiin jatkuu.

3. Tietokoneen sisäiset laitteet

3.1. Emolevy
Nykysuomen sanakirja ei tunne emolevyä mutta antaa emo-sanan merkitykseksi 'äiti'. Edes Suomen kielen perussanakirjasta ei löydy emolevylle selitystä. Merkitys on kuitenkin 'keskusyksikön piirilevy, johon suoritin, keskusmuisti ja muut tärkeät osat on liitetty' (Internetix).
Sana on selvästikin käännetty englannin mother board -ilmauksesta, joskin normaalimman äiti-käännöksen sijaan on valittu yhdyssanaan ehkä paremmin sopiva emo. Kiinnostava huomio on, että selvästi vanhalta kuulostava emo-sana on päässyt näinkin uuteen yhdyssanaan. Emolevy kuvaa kyllä levyn toimintatarkoitusta, koska se on tietokoneen toiminnan varsinainen sydän, joka pitelee paikoillaan kaikki osasia. Emolevy on kuitenkin normaalissa puheessa aika harvinainen sana, ja se esiintyy nähdäkseni enemmän vain atk-kielenkäytössä. Harva tavallinen tietokoneenomistaja joutuu edes ajattelemaan näin olennaisen osan ostamista tai vaihtamista.

3.2. Kiintolevy
Nykysuomen sanakirjasta ei löydy kiintolevy-sanan selitystä. Sen sijaan etuliite kiinto selitetään 'kiinteäksi', 'kiintonaiseksi' tai 'liikkumattomaksi'. Suomen kielen perussanakirja tuntee jo merkityksen 'samaan umpikoteloon luku- ja kirjoituspäiden kanssa kiinteästi sidottu jäykkä magneettilevy'.
Kiintolevy on emolevyn tavoin englannin ilmauksesta hard disc käännetty sana. Myös toista käännöslainaa kovalevy käytetään tällaisesta magneettilevystä, enkä näe näiden käyttötarkoitusten tai merkitysten välillä eroa. Aika tulee näyttämään, karsiutuuko jompikumpi sana pois normaalista kielenkäytöstä.

3.3. Prosessori
Nykysuomen sanakirjalle prosessori on tuntematon. Suomen kielen perussanakirja esittää prosessorin synonyymiksi suoritin-sanaa. Merkitys on joka tapauksessa oman tietoni mukaan 'tietokoneen osa, joka suorittaa ohjelmat ja ohjaa tietokoneen toimintaa'.
Prosessori tulee ilmeisesti englannin sanasta processor, joskin suoritin-sanaa näkee enemmän tarkassa ja huolitellussa kielenkäytössä. Merkitys kuitenkin johtaa juurensa käsittelystä tai tehtävien suorittamisesta, vaikka prosessori-sana ei aivan suoraan paljastakaan tehtäväänsä suomen kielen kautta.

3.4. Äänikortti
Äänikortti-sanaa ei löydy sen enempää Nykysuomen sanakirjasta kuin Suomen kielen perussanakirjastakaan. Syy saattaa olla siinä, että äänikortti on tullut normaaliksi tietokoneen lisälaitteeksi vasta 1990-luvun puolivälin tienoissa. Oman tietämykseni mukaan äänikortti merkitsee 'tietokoneeseen liitettävää levyä, joka kykenee muuttamaan digitaalisen äänisignaalin analogiseksi ja päinvastoin'. Tämä tarkoittaa käytännössä kaiuttimien kautta korvin kuultavan äänen tuottamista.
Äänikortti lienee suora käännös englannin ilmauksesta sound card. Joka tapauksessa se on vakiintunut nähdäkseni suomen kieleen niin hyvin, ettei englanninkielisestä ilmauksesta ole juuri suoria lainasanoja muodostettu.

4. Ohjelmapohjaiset sanat

4.1. Ajuri
Nykysuomen sanakirja antaa ajuri-sanan merkitykseksi 'ajomiehen' tai 'ajajan'. Suomen kielen perussanakirja lisää merkitykseen vielä 'kuljettajan'. Kumpikaan ei silti noteeraa merkitystä atk-kielenkäytössä. Siksipä lisäisin ajuri-sanalle vielä sellaisen merkityksen kuin 'ohjelma, joka ohjaa tietokonelaitteiden toimintaa'. Tämän merkityksen puuttuminen saattaa johtua siitä, että ajuri-sanaa tietokoneiden yhteydessä eivät ehkä käytä muut kuin kohtuullisesti tietokoneasioista ymmärtävät.
Vaikka ajuri-sana on ollut jo aikaisemmin suomen kielessä ja sen merkityksen voi katsoa laajentuneen, sanan malli on otettu ilmeisesti englannin sanasta driver. Joskus saattaa kuulla jonkun käyttävän puhuessaan englannista suoraan suomeen siirrettyä ilmausta draiveri, mutta muuten ajuri esiintyy yleisesti tietotekniikkateksteissä.

4.2. Käyttöjärjestelmä
Nykysuomen sanakirja ei tunnista käyttöjärjestelmää, mikä ei olekaan ihme sanan suhteellisen uutuuden vuoksi. Sen sijaan se yhdistää käyttö-etuliitteen käyttää-verbiin. Suomen kielen perussanakirja määrittelee käyttöjärjestelmän merkitykseksi 'tietokoneen ohjausohjelmiston'. Mielestäni tämä onkin aika ytimekkäästi ilmaistu sanan nykyinen merkitys.
Käyttöjärjestelmää voidaan pitää käännöslainana englannin ilmauksesta operating system. Lyhyempänä sanana etenkin keskustelussa voidaan puhua käyttiksestä. Mahdollista on, että käyttis-sana hyväksyttäisiin joskus hamassa tulevaisuudessa myös virallisempaan kielenkäyttöön. Sen sijaan suoraan englannista suomeen otettua vastinetta käyttöjärjestelmälle pitäisin aika epätodennäköisenä.

4.3. Ohjelma
Nykysuomen sanakirja määrittelee ohjelman olevan 'luettelomainen luettelo tai selonteko' tai 'jotakin varten tehtyjen suunnitelmien kokonaisuus'. Suomen kielen perussanakirja antaa merkitykseksi myös 'juhlan, kokouksen, tai muun tilaisuuden etukäteen sovitun sisällön' sekä 'tietokoneen toimintaa määrätehtävässä ohjaavan sarjan käskyjä'. Tämä viimeksi mainittu onkin sanan uusin merkitys, joka kelpaa tänäkin päivänä kielenkäyttöön.
Jälleen merkitys on laajentunut englannin kautta, sillä sana program voi tarkoittaa myös painettua ohjelmaa. Ohjelma on kuitenkin aika kuvaava sana koodille, jonka tehtävänä on sananmukaisesti ohjata tietokoneen laitteiden tai tehtävien toimintaa. Tässä mielessä sanaa voisi pitää aika transparenttina. Se on myös vakiintunut hyvin tavalliseen kielenkäyttöön, eivätkä program-sanan suorat käännökset ole saaneet nähdäkseni sijaa edes atk-piireissä.

4.4. Selain
Nykysuomen sanakirja ei tunne selain-sanaa mutta kertoo, että selata tarkoittaa samaa kuin 'käännellä kirjan tms. sivuja'. Suomen kielen perussanakirja ilmoittaa saman merkityksen selaamiselle ja lisää vielä, että se voi tarkoittaa myös 'käydä atk-tiedostoa läpi määräjärjestyksessä'. Internetin mukana tullut selain-käsite on yhtä kaikki sen verran uusi, ettei sitä sanakirjoista löydykään. Itse määrittelisin selain-sanan merkityksen olevan 'ohjelma, jolla voi katsella Internet-sivuja'.
Sana on selvästi johdettu selata-verbistä, eikä tämä ole ihmekään, koska Internet-sivujen katselu muistuttaa suuresti kirjan sivujen kääntelyä. Englannin sanalla browse on myös pintapuolisen lueskelun merkitys, joten yhteys ilmaukseen browser, selain, on aivan selvä. Selain on nähdäkseni vakiintunut hyvin suomen kieleen, eikä juuri muita ilmauksia käytetä - ellei sitten selaimesta puhuta sen erisnimellä, kuten Internet Explorer tai Netscape Navigator. Merkitys ei kuitenkaan tällöin ole aivan sama.

4.5. Tietokonepeli
Nykysuomen sanakirja ei tunne tietokonepeli-sanaa mutta määrittää pelin olevan 'ajanvietteeksi tai urheilumielessä tarkoitettu koetus', 'soittopeli' tai 'väline'. Suomen kielen perussanakirja tuntee jo koko yhdyssanan ja antaa määritelmän 'tietokoneella pelattava peli'. Tuohon minullakaan ei ole mitään lisättävää. Joka tapauksessa pelin ajanvietemerkitys on jäänyt elämään tietokonepeli-sanassakin.
Tietokonepeli on selvästikin samaa tyyppiä kuin englannin vastine computer game, joten sitä voidaan pitää käännöslainana. Erityisesti nuorten puhekielessä tietokonepeli on lyhentynyt tietsikkapeliksi, ja usein käytetään pelkkää peli-ilmaustakin, kun yhteys tietokoneeseen on kontekstin pohjalta ilmeinen. Tässä mielessä myös peli-sanan merkitys on tietokonepelien myötä laajentunut.

4.6. Tietokonevirus
Nykysuomen sanakirja ei tunne tietokonevirus-sanaa. Sen sijaan tavallisen viruksen määritteeksi löytyy 'bakteereita pienempi tautia aiheuttava tartuntakykyinen eliö, joka pystyy lisääntymään vain elävässä solussa'. Suomen kielen perussanakirja lisää tämän ohella merkityksen 'häirintä- tai vahinkotarkoituksissa tehty, tavallisesti itseään kopioiva tietokoneohjelma, joka pyrkii leviämään mahdollisimman laajalle ja voi aiheuttaa häiriöitä tietojenkäsittelyssä'. Tämä kuvaakin tietokoneviruksen merkityksen yleisesti ottaen aika hyvin, koska tietokonevirus voi biologisen viruksen tavoin tarttua, ja tällöin tarvitaan tietokoneelle "hoitoa", ts. virustentorjuntaohjelma.
Tietokoneviruksen yhteys englannin sanaan computer virus on selvä, ja tämä sana on siis käännöslaina. Usein kuitenkin käytetään niin suomessa kuin englannissakin pelkkää virus-sanaa, koska konteksti yleensä kertoo, että kyse on tosiaankin tietokoneisiin eikä ihmisiin tai eläimiin leviävästä viruksesta. Siksi pidempi muoto tietokonevirus on selvästi harvinaistumassa arkikielenkäytössä.

5. Sekalaiset tietotekniikkatermit

5.1. Kansio
Nykysuomen sanakirja selittää kansion olevan 'kirja tai lehtiö, johon kerätään valokuvia, postimerkkejä tms.' tai 'albumi'. Suomen kielen perussanakirja antaa hiukan uudemmat merkitykset 'kirja tai kirjamainen kotelosto', 'asiakirjojen säilytyskotelo tai -kannet' ja 'mappi'. Itse lisäisin vielä merkitykseksi 'tietokoneen hakemiston, jonne tiedostoja voi tallentaa'. Kansion merkitys on selvästikin laajentunut koskemaan muutakin säilytyspaikkaa kuin konkreettista mappia.
Englannista löytyy hiukan samanlaista käyttöä sanalla folder, ja myös directory merkitsee kansiota, vaikka merkitys on lähempänä hakemistoa. Kansion ohella hakemisto on aivan yleisesti käytetty sana tietokoneasioista puhuttaessa. Kansio-sana on ehkä havainnollisempi varsinkin Windows-käyttöjärjestelmässä, koska se näyttää hakemistot nimenomaan kansiolta vaikuttavan ikonin kautta.

5.2. Sähköposti
Nykysuomen sanakirja ei tunne sähköposti-sanaa, vaikkakin määrittelee sähkön olevan 'elektroneista ja positroneista koostuva energia(laji)'. Suomen kielen perussanakirja puolestaan tuntee koko sähköposti-sanan ja antaa seuraavat kaksi määritelmää atk-kielenkäytössä: 'tekstisanomien lähettäminen tietokoneiden tai päätteiden välillä siten, että ne tallentuvat tiettyyn muistitilaan (postilokeroon)' ja 'näin välitetyt sanomat'. Nykykielessä sähköposti on rajoittunut aika pitkälti koskemaan nimenomaan Internetissä kulkevaa viestiliikennettä, vaikka toki lähiverkossakin on mahdollista lähettää sähköpostia.
Sähköposti-sanan juuret löytyvät englannin kielestä ja sen sanasta electronic mail. Tämä ilmaus tosin on niin kömpelö, että englanninkielisessä viestinnässä käytetään lähes poikkeuksetta ilmausta e-mail tai email, joita käytetään usein suomessakin sähköpostin lyhenteenä. Suomessa tapaa myös toisinaan lyhennettä s-posti, mutta se on melko erikoinen ja harvinainen sana. Sähköpostista puhutaan myös usein pelkkänä postina, kun konteksti kertoo, että kyse on nimenomaan sähköisestä postista. Englannista lainattu ilmaus maili esiintyy toisinaan epämuodollisessa puhekielessä. En osaa vielä kovin hyvin arvioida, mikä näistä muodoista on tulevaisuudessa hallitseva, vaikka e-mail on vallannut jo aika paljon suomen kielessäkin alaa.

5.3. Tiedosto
Nykysuomen sanakirjassa ei ole tiedosto-sanaa, mutta Suomen kielen perussanakirja ilmoittaa sen merkitykseksi atk-kielenkäytössä 'yhden kokonaisuuden muodostavan tietuejoukon'. Tämä on aivan kelvollinen ilmaus nykyäänkin. Taustalta voi nähdä tieto-sanan johdoksen, josta tavallaan on tullut johtamalla sarja tietoja eli tiedosto.
Tiedosto-sanan rinnalla käytetään myös asiakirja-sanaa, joskin asiakirja nähdäkseni viittaa enemmän johonkin tekstiin tai tietyn ohjelman omaan tiedostomuotoon eikä niinkään mihin tahansa käyttöjärjestelmän tiedostoon. Englannista löytyy ilmaus data file, joka tosin ei vastaa asultaan täysin tiedosto-sanan rakennetta mutta tuo tieto-osan mukaan. Suomen puhekielessä, etenkin atk-harrastajilla ja nuorilla, esiintyy englannista kopioitu ilmaus file, joka kuitenkin lausutaan yleensä suomen ääntämisasuun mukautettuna. Asiakirja on käyttöyhteydeltään melko muodollinen, kun taas tiedosto-sana kelpaa nähdäkseni aika moneen paikkaan.

5.4. Verkko
Nykysuomen sanakirja kertoo verkon merkityksen olevan 'langasta tai köydestä kudottu harva kudos' tai 'hahmoltaan tai osiensa sijainnin puolesta verkkoa muistuttava järjestelmä'. Suomen kielen perussanakirja laajentaa sanan merkitykseksi myös 'verkoksi liitetyt tietokoneet'. Tämä merkitys pätee nykyäänkin, vaikka verkottuminen on tulossa myös tietokoneista riippumattomiksi yhä modernimpien kännyköiden ja digitaalitelevision mukana. Vanha kalastusverkon merkitys on silti pysynyt merkityksen laajentumisesta huolimatta.
Englannin kieli on selvästikin antanut mallin verkko-sanan laajentumiselle, koska englannin net- ja web-sanat kantavat konkreettisempaakin merkitystä kuin pelkkää tietoverkkoa. Suomessa tullaan toimeen yhdellä sanalla, jota voidaan tarkentaa muodostamalla lähiverkon kaltaisia yhdyssanoja. Net-sanasta suomeen lainattu muoto netti puolestaan ilmaisee merkitykseltään lähinnä Internetiä ja kuuluu monien Internet-surffaajien vakiosanastoon, mahdollisesti sanan lyhyyden vuoksi ja koska se mukautuu hyvin suomen kielen rakenteeseen. Webistäkin puhutaan, mutta tämän sanan merkitys on usein aika epämääräinen. Todennäköisesti verkko-sana tulee säilymään normaalissa kielenkäytössä, mutta kenties tulevaisuudessa netti-sana hyväksytään Internetin nimitykseksi virallisemmissakin yhteyksissä.

6. Loppupäätelmät
Tarkastelemistani satunnaisesti valituista tietotekniikkasanoista näkyy erittäin selkeästi, että englanti on ollut vaikuttamassa sanastoon joko aivan suoraan tai sananmuodostamisen tai merkityksen laajenemisen mallina. Tämä ei ole mitenkään yllättävää, sillä englanti on toiminut jo pitkään tietotekniikkasanaston kielenä ympäri maailmaa. Sama kehitys tulee todennäköisesti jatkumaan uusien tietokonelaitteiden myötä, vaikka kansalliset kielenhuoltajat yrittäisivätkin suosia sanoja, joilla ei olisi mitään tekemistä englannin kanssa.
Englannin sanastollisesta ylivallasta huolimatta tarkasteltujen sanojen joukossa oli useita sanoja, jotka ovat olleet suomen kielessä jo pitkään mutta joiden merkitys on laajentunut myös atk-sanastoon. Suoraan lainatuista sanoistakin näkyy pyrkimys mukautua suomen kielen ääntämykseen.
Tutkimukseni oli pelkkä pintaraapaisu tietotekniikkasanastoon, sen muutokseen ja mahdollisiin sanalaajentumiin. Sanat olivat hyvin hajanaisista ryhmistä, eikä kovin tarkkaa erottelua ole tehty. Jonkin verran on nähtävissä, että puheessa käytetään enemmän suoria lainatermejä kuin muodollisessa tekstissä. Otos on kuitenkin hyvin pieni, joten kovin tarkkoja nämä tulokset eivät ole, vaikka arkikokemukseni tälle asialle antaakin vahvistusta.

Lähteet
Internetix-opintoaineistokokoelma. PC-mikron laitteiston johdanto. http://www.internetix.fi/atk-tuki/opinnot/laitteisto/v31.htm
Nykysuomen sanakirja I-IV. 1973-76. WSOY, Porvoo.
Suomen kielen perussanakirja. Ensimmäinen, toinen ja kolmas osa. 1990-94. VAPK-kustannus, Helsinki.


Copyright © Matti Järvinen
Tutkielman materiaalia saa käyttää opetus- tai tutkimustarkoituksiin, mutta sen julkaiseminen ilman tekijän lupaa on kielletty.
Pääsivu
RuneQuest
Lukeminen
Linkit
Tietokonepelit
Filosofia
Matematiikka
Tulevaisuuspeli
Palaute
Vieraskirja