Riskimaa, osa 38
- Me lähdemme huomenna pois, Nevane ilmoitti kalsean jäätävällä äänellä kuin itse Valind olisi puhunut.
Sarostip loitsi vielä kerran onnistuneesti ja onnistui parantamaan Tekin kokonaan. Janerra alkoi mumista hätäisesti Parannusta Roniin. Tarran sai Ronin lautasen tyhjennettyä ja kääntyi sitten katselemaan muita.
Alinea katsoi Ronia. Tämä näytti olevan hengissä. Verta vain vuoti otsasta. Haava tosin umpeutui hiukan Janerran loitsun voimasta. Threl katsoi turhautuneena vierestä ja jatkoi syömistä.
- Auttakaa! Janerra parkaisi hätääntyneesti. Voi Ron!
Alinea lähti varovaisesti kulmasta parantamaan Ronia. Bryggi hihitteli ja pisteli ruokaa poskeen. Janerra loitsi hätääntyneesti. Päästyään Ronin luo Alinea onnistui loitsullaan parantamaan Ronin otsaa hieman.
- Pojan pitää oppia kunnioittamaan vanhempiaan, Threl sanoi.
Tarran nyökkäsi Threlille. Tek aukaisi voihkaisten silmänsä. Alinea alkoi loitsia uudestaan.
- Lapsia ei hakata, Nevane sanoi Threlille kylmästi ja kohotti hiukan miekkaansa.
- Mutta tuo oli kyllä liioittelua, Tarran totesi.
Alinea onnistui uudelleen parantamaan Ronin otsaa. Sarostip nosti Tekin ja lähti kantamaan tätä perempään huoneeseen välittämättä muiden puheista. Threl katseli heitä. Alinea katseli maassa makaavaa tajutonta Ronia. Nevane ja hänen sisarensa seurasivat Sarostipia takahuoneeseen. Reinier jäi tupaan.
- Selviytyykö hän? Threl kysyi.
- Luultavasti, Alinea vastasi.
Janerra nyyhkytti Ronin äärellä. Alinea alkoi hennosti ravistella Ronia hereille. Tarran käveli Ronin luo, polvistui ja läiskäisi kädellään tätä pari kertaa poskille:
- Herätys.
Threl otti lasin vettä ja heitti sen Ronin naamalle.
- Hän heräsi! Threl sanoi, kun Ron availi silmiään.
- Oletko kunnossa? Alinea kysyi Ronilta.
Ron murahti ja alkoi nousta ylös. Tarran asteli takaisin pöydän luo ja katseli, oliko keneltäkään jäänyt vielä ruokaa. Janerra nyyhkytti. Alinea nousi ylös ja katsoi Ronia.
Ron istuutui penkille ja alkoi mumista silmät kiinni. Janerra meni Ronin viereen ja painoi päänsä tätä vasten. Pitkän muminan jälkeen Ron kosketti kädellään päätään ja paransi sitä. Tarran käveli ulos.
Alinea meni takaisin pöydän ääreen istumaan ja katseli kaikkia hieman pelokkaana. Rinelda huokasi. Ron haki lihakimpaleensa ja alkoi paistaa sitä tulisijalla. Reinier istui pöytään ja kopauttaa nyrkillä pöytään.
- Mihin Tarran lähti? Threl kysyi kaikilta.
Alinea jatkoi ruokailuaan. Bryggi hihitti itsekseen. Worford lopetti ateriansa ja julisti:
- Minä aion mennä naimisiin.
Alinea katsoi Worfordia huolestuneena muttei sanonut mitään. Ron katsoi tuleen synkkänä. Threl mörähti.
Janerra lopetti kohta nyyhkytyksensä mutta pysyi silti tiukasti Ronin vieressä. Worford näytti harmistuneelta, kun kukaan ei näyttänyt reagoivan hänen sanoihinsa. Hän yskäisi hiukan.
- Ruokaa! Reinier karjahti ja iski nyrkkinsä pöytään.
Alinea nousi ylös pöydästä katsomaan, oliko padassa enää ruokaa.
Threl huokaisi väsymyksestä:
- Ohhoh. Missäs minä nukun?
Alinea laittoi padasta ruoat lautasille ja alkoi tehdä sitä lisää väsyneenä. Reinier katseli lautasia nälkäisellä katseella. Alinea ei tuntunut muistavan tuoda lautasta Reinierille.
Threl lähti kävelemään takahuoneelle päin. Nevane ja hänen sisarensa ilmestyivät juuri takahuoneesta. Reinier nousi ylös ja meni ottamaan lautasen.
- Onko Sarostrip takahuoneessa? Threl kysyi ja meni takahuoneeseen, kun ei saanut vastausta keneltäkään.
Nevane katsoi vihaisesti Ronia. Hänen sisarensa irvisti julmasti ja kohotti kirvestään. Ron katsoi kypsyvää lihaansa eikä sisaruksia. Nevane ja hänen sisarensa kävelevät pöytään.
- Antaa olla viimeinen kerta, paskiainen, kun hakkaat naisia ja lapsia, Nevane tiuskaisi vihasta värisevällä äänellä Ronille. Seuraavalla kerralla sisareni kirves muuttaa sinut naiseksi! Tai ei, ei naiseksi. Se on liian ylevä nimitys.
Ron ei tuntunut kuuntelevan herjauksia. Nevane vaikeni vihaisena.
- Alinea, Nevane sanoi sitten käskevästi.
- Niin? Alinea kysyi ja kääntyi katsomaan Nevanea.
- Sinun aseharjoituksesi, Nevane muistutti.
Reinier pisteli ruokaa poskeen. Alinea jatkoi ruoan valmistamista.
- Älkää tehkö pahaa Ronille! Janerra äkkiä huudahti pelokkaana.
Ron katsoi Janerraa.
- Olkaa kiltit, älkää satuttako Ronia, Janerra sanoi anovasti.
- Höh? Threl sanoi tullessaan tupaan ja ihmetellen, mitä siellä tapahtui.
Ron käänsi katseensa takaisin lihaan. Nevane ei vastannut mitään Janerralle, mutta hänen vihainen ilmeensä hiukan lieventyi.
Threl lähti kävelemään käytävälle päin ja katosi sinne. Ron sen sijaan alkoi syödä paistamaansa lihaa. Alinea laittoi padasta ruokaa vielä lautasille ja toi ruokaa pöytään Nevanelle ja hänen sisarelleen.
- Alinea, ota miekka ja harjoittele liikkeitä sillä aikaa, Nevane käski.
Hän otti miekkansa ja tarjosi sitä Alinealle. Alinea otti varovasti miekan käteensä ja alkoi sitten epätoivoisesti harjoitella. Nevane jakeli ohjeita samalla, kun söi. Hänen sisarensa ei sanonut sanaakaan mutta katseli toisella silmällä Alineaa, toisella silmällä Ronia.
Nevane päätti ateriansa ja nousi ohjaamaan Alineaa miekan kanssa. Hänen sisarensa tuli myös ja kävi Alinean kanssa joitakin harjoitusiskuja läpi. Tosin Nevanen sisar ei taaskaan sanonut mitään.
Ron sai syötyä ja lähti takahuoneeseen ottaen Janerran mukaansa.
Takahuoneessa
Sarostip oli Tekin vieressä, kun Ron ja Janerra saapuivat. Tek mulkaisi vihaisesti Ronia tämän tullessa huoneeseen. Ron katsoi tunteettomasti Tekiä hetken.
- Sarostip, anna anteeksi Ronille äläkä tee hänelle pahaa, Janerra sanoi pelokkaasti.
Sarostip katsoi Tekiä kummallisella muistuttavalla katsella. Tek nyökkäsi ja loi Sarostipiin hiukan salaliittolaismaisen katseen.
- Annan anteeksi Ronille, mutta Nevane käski sanoa, että jos hän kuulee Ronin käyneen naisten tai lasten kimppuun, hänen sisarensa asettaa Ronin elimet kirveeseensä roikkumaan, Sarostip sanoi puolivihaisesti Janerralle.
Janerra alkoi nyyhkyttää hiljaa ja painautui Ronia vasten. Ron vei Janerran pehmeälle laverilleen ja istuutui laverin viereen. Tek nousi istumaan ja katsoi Ronia alta kulmien. Ron laittoi Janerran päälle vielä tämän huovan.
Reinier tuli ja meni suoraan laverilleen. Sarostip kävi hiljalleen nukkumaan yhdelle laverille. Tek kävi myös nukkumaan haettuaan ensin keihäänsä.
Threl eläinsuojassa
Threl kulki käytävän poikki eläinsuojaan. Se näytti olevan tällä hetkellä tyhjä. Mitään makuusijaa ei ollut, mutta nurkassa oli hiukan heiniä.
Threl meni nurkkaan ottamaan makuusijan. Kovin mukavaa makuusijaa niin niukoista heinistä ei saanut, mutta hän arveli sen menettelevän paremman puutteessa.
Threl ei tahtonut oikein saada unta. Niinpä hän nousi sitten ylös ja lähti ulos.
Ulkona näytti olevan rauhallista ja taivaalta katsoi puolikuu. Threl oli menossa pienelle kävelylle joelle, kun hän kuuli samassa askeleita pimeästä. Threl laittoi kätensä miekalle ja alkoi kävellä takaisin talolle.
Samassa pimeästä astui joku aika pienikokoinen hahmo esiin. Threl otti pelästyneenä miekkansa tupesta ja huusi hahmolle:
- Kuka olet?
- Minä olen Shena, ääni vastasi vienolla naisenäänellä. Kuka sinä olet? Onko tämä Sarostipin tila?
- En tunne sinua! Threl sanoi. Kyllä on Sarostripin tila.
- Perhonen johdatti minut pois polulta, Shena jatkoi. Sitten joku toi minut tänne. Se joku lähti metsään. En tiedä, etsiikö hän perhosia. Perhoset muuttuvat vain yöllä mustiksi. En usko, että hän löytää niitä.
Threl katseli naista omituisesti.
- Etsitkö sinäkin perhosia? Shena kysyi ja katsoi Threliä viattomalla katseellaan.
Hän oli ehkä parikymppinen, hiukan tukevahko ja lyhyt, ei mikään kaunis.
- Voin viedä sinut Sarostripin luokse, Threl lupasi.
- Sepä hyvä, Shena sanoi. Minulla oli joku viesti Sarostipille.
- E-en etsi perhosia, Threl sanoi hieman omituisena.
- Hyvä, Shena sanoi. Perhoset ovat rumia yöllä. Mennäänkö nukkumaan? Minua väsyttää.
- Vien sinut Sarostripin luokse, Threl sanoi ja näytti naiselle tietä.
Shena seurasi Threliä ja he pääsivät käytävään. Threl ohjasi Shenan tupaan. Tuvassa näyttivät olevan vain Nevane ja hänen sisarensa.
- Tämä nainen tuli metsästä etsimästä, köh, perhosia, Threl sanoi näyttäen Shenaa takaansa. He johdattivat hänet tänne tilalle.
- Shena, mitä sinä täällä teet? Nevane kysyi yllättyneenä.
- Äiti Katharin lähetti minut tilalle, Shena sanoi.
Samassa Tarran tuli käytävän suunnasta.
Tuvassa
- Minä lähdin sitten seuraamaan perhosta, Shena sanoi. Sitten en löytänyt polkua, mutta Jumalatar ohjasi kiltin pojan luokseni.
Nevane huokaisi hiukan.
- Mene nyt nukkumaan, Shena, Nevane sanoi. Huomenna Sarostip saa katsoa, mitä tekee kanssasi.
- Missä minä voin nukkua? Shena kysyi katsoen Threliä silmiin.
- Minä ainakin nukun eläintiloissa, Threl sanoi. Käytävällä on kai yksi paikka. Eläintiloillakin on varmasti tilaa.
Tarran asteli sisään huomaamattomasti ja jäi seisoskelemaan oven lähelle.
- Sinä voit nukkua tuvassa, Nevane sanoi Shenalle.
Threl huokaisi ja lähti eläintiloille päin.
- Voit mennä nukkumaan, Nevane sanoi viileästi Tarranille.
- Ovatko Ron ja Tek jo toipuneet? Tarran kysyi.
- Ovat, Nevane vastasi viileästi. Mene, jotta pääsemme nukkumaan.
Tarran asteli takahuoneeseen nukkumaan.
Tarran ja Ron takahuoneessa
Takahuoneeseen tullessaan Tarran huomasi kauempana Ronin jykevän hahmon, joka oli kumartuneena jonkun laverin ääreen. Toiset taisivat nukkua.
Tarran meni katsomaan lähempää varmistaakseen, ettei Ron ollut taas pimahtanut ja tehnyt jotain typerää. Ron näytti olevan Tekin laverin luona. Ron käännähti ja lähti samassa pois vaikuttaen aika salakähmäiseltä.
- Mitä sinä teit? Tarran kysyi.
Ron pyyhkäisi silmäänsä ja meni istumaan Janerran viereen.
- Mitä sinä olit tekemässä? Tarran kysyi toistamiseen.
Ron sulki silmäänsä mitään sanomatta. Tarran asteli Tekin laverille katsomaan, oliko tämä kunnossa.
- Mitä sinä teit hänelle? Tarran kysyi.
Ron pudisti päätään ilmaisten ilmeisesti, ettei ollut tehnyt mitään. Tarran vilkaisi vielä Tekiä ja katsoi sitten Ronia:
- Hän on ärsyttävä, mutta seuraavalla kerralla voisit vähän varoa. Hän on kuitenkin vain lapsi. Vaikka onkin idiootti.
Ron nyökkäsi. Hän venytteli käsiään ja laittoi ne päänsä taakse alkaen nukkumaan. Tarran asteli omalle laverilleen ja kävi nukkumaan.
Alinea herää
Alinea heräsi aamulla virkistyneenä. Tosin hänen lihaksiaan pakotti eilisen jäljiltä.
Alinea nousi ylös sängystä ja venytteli. Toiset kuuluivat vielä nukkuvan. Bryggin kuorsaus kuului kovimpana. Ron näytti nukkuvan istuviltaan Janerran laverin vierellä. Kaikki laverit olivat varattuina.
Alinea meni tuvan puolelle. Nevane oli tuvassa hereillä. Hänen sisarensa nukkui, samoin joku nuori ja Alinealle tuntematon nainen.
- Huomenta, Alinea, Nevane toivotti vaikuttamatta kovin iloiselta.
- Huomenta, Nevane, Alinea vastasi.
- Me lähdemme pian, Nevane ilmoitti. Nautimme vain aamiaisen.
Alinea meni tekemään aamiaista ja sanoi:
- Selvä. Kuka hän on?
Rinelda ilmestyi kohta takahuoneesta haukotellen ja tuli auttamaan Alineaa.
- Shena, Nevane vastasi lyhyesti.
- Huomenta, Rinelda, Alinea sanoi.
Rinelda vain nyökkäsi väsyneesti tai masentuneesti. Nevane otti miekkansa ja alkoi putsailla kahvaa, jossa oli vielä verijälkiä eilisestä.
Kohta tupaan tulivat Tek ja Althon.
- Hei, Alinea! Tek sanoi.
- Hei! Alinea vastasi.
- Sarostip ei ole vielä herännyt, Tek totesi.
Alinea kysyi hieman huolestuneena Tekiltä:
- Voitko nyt hyvin?
- Hyvin, mutta Ron saa ansionsa mukaan, Tek sanoi tuikeana.
Tek ja Althon kävivät pöytään.
- Hän sai jo kokea ihan tarpeeksi, Alinea sanoi. Ja sinun kyllä pitäisi kohdella vanhempia kunnioittavammin.
- Ei varmasti, Tek sanoi vihaisesti. Hän on ihan hullu.
- Lopeta tuollaiset puheet, Alinea komensi.
- Kävi kimppuuni ihan ilman syytä! Tek huudahti.
- Sisareni kirves tekee tuttavuutta sen paskiaisen kanssa, jos hän yrittää vielä jotakin, Nevane sanoi synkästi.
Alinea jatkoi ruoan laittamista.
Sarostip tuli tupaan peremmästä huoneesta kohtalaisen virkeän näköisenä pyyhkien mustia hiuksiaan kasvoiltaan.
- Huomenta, Alinea sanoi.
- Huomenta vaan, Sarostip toivotti Alinealle. Kuka hän? Sarostip kysyi osoittaen sormellaan vierasta nuorta naista.
- Shena, Nevane vastasi viileästi.
Ron tuli tupaan mutta suuntasi suoraan käytävään. Janerra seurasi Ronia hiukan huolestuneen näköisenä. Alinea vilkaisi vain Ronia ruoanlaiton ohessa.
- Kuka tämä Shena on ja mitä hän täällä tekee? Sarostip tiedusteli Alinealta.
Alinea kohautti olkiaan ja vastasi:
- En tiedä.
Sarostip kävi pöytään istumaan ja odottamaan puuroa. Puuro olikin juuri valmista ja Alinea alkoi tarjoilla sitä pöytään. Alinea kysyi Nevanelta:
- Kuka Shena oikein on?
- Hän on Teelo Norrin palvoja, Nevane vastasi vaikuttamatta kovin avuliaalta.
Samassa Threl saapui tupaan.
- Mitä hän täällä tekee? Alinea kysyi Nevanelta ja toi vielä Threlillekin puuroa pöytään.
- Kiitos, Threl kiitti.
- Huomenta, Alinea sanoi.
- Huomenta, Threl vastasi ja aloitti syömisen.
Nevane pysyi vaiti.
Tarran asteli tupaan hieroen epämuodostunutta kasvonpuoliskoaan.
- Tähän ei kai totu ikinä, hän mutisi.
Alinea toi vielä lopuillekin ruokaa ja meni sitten takahuoneeseen. Sarostip alkoi syödä verkkaisaan tahtiin saatuaan puuroa eteensä. Tarran istahti pöydän ääreen ja alkoi syödä. Sarostip ei näyttänyt kovin vihaiselta eilisestä kohtauksesta huolimatta.
Vieras nainen näytti heräävän ja nousi ylös silmiään hieroen.
- Tarran, et syö nyt kovin paljon koska söit eilen illalla ties kuinka paljon, Sarostip sanoi Tarranille. Jaaha, ja kukas sinä olet? hän kysyi sitten naiselta katsoen tätä silmiin.
Tarran ei ilmeisesti välittänyt tippaakaan Sarostipin kiellosta. Toisetkin söivät.
- Minä olen Shena, vieras nainen vastasi.
Alinea tuli takaisin takahuoneesta. Hän kävi laittamaan pari kulhollista puuroa vielä ja toi ne pöytään odottamaan.
- Tarran! Sarostip ärähti kääntyen taas Tarranin puoleen.
Bryggi ryntäsi takahuoneesta suoraan kattilalle ja upotti päänsä suoraan puuron sekaan. Alinea huudahti. Bryggi päästeli omituisia ääniä puuron seasta. Sarostip nousi ärtyneen näköisenä. Hän meni ja otti Bryggin niskasta kiinni. Sarostip sai helposti Bryggin pois.
Tarran katsoi ihmeissään Bryggiä.
- Mistä helvetistä te löysitte tuon ja miksi te pidätte sitä yhä täällä? hän kysyi ihmeissään muilta.
Bryggin kasvot olivat yltä päältä puurossa ja hän mutusteli suussaankin puuroa. Bryggi virnisteli eikä kuuma puuro näyttänyt häntä kiusanneen.
- Sinä et syö tänään yhtään mitään! Sarostip raivosi Bryggille.
Bryggi hihitti. Threl meni Tekin luo ja hyssytteli jotain tälle.
Tek huudahti äkisti.
Sarostip riuhtaisi noidan pois päin kattilasta. Threl nauroi kovasti. Bryggi hihittää ja alkoi hiukan hypellä.
- Sarostip, minun keihääni! Tek huusi.
- "Keihääni", Threl nauroi.
Alinea käveli kauemmas riehujista ja koetti saada mukaansa puurokulhot suojaan. Tarran istui paikallaan ja ahmi puuroa tehokkaasti, myös Sarostipin lautaselta.
Tekin keihäässä ei näyttänyt oleva terää. Sarostip katsoi kummastellen Tekin keihästä ja meni sitten Tarranin luokse. Threl hihitteli.
Sarostip otti myös Tarrania niskasta kiinni ja yritti riuhtaista tämän pois pöydästä. Alinea katseli tilanteen kehittymistä sivummasta ja tokaisi:
- Rauhoittukaa.
- Minun keihääni! Tek huusi vihaisena.
Threl nauroi vielä enemmän Tekille. Bryggi tanssahteli kohti puurokattilaa.
- Tek raukka, Threl nauroi eikä lopuista sanoista saanut selvää naurun vuoksi.
- Älä naura! Tek huusi vihaisesti Threlille.
- Rauhoittukaa, Alinea yritti sanoa.
- Sarostip, missä on keihäänteräni! Tek huusi.
Tarran heilahti vain jonkin verran ja tarttui Sarostipin käteen:
- Päästä irti!
Nevanen sisar heräsi mekastukseen ja tempasi kirveensä. Bryggi tarttui juuri puurokauhaan.
- Minkä helvetin takia sinä et tee niin kuin minä käsken? Sarostip raivosi Tarranille.
- Anteeksi, Threl sanoi ja koetti pidätellä naurua.
Sarostip lähti nopeasti Bryggin luokse ja tarttui kiinni tästä.
- Minä tästä lähdenkin. Paljon töitä, Threl sanoi ja lähti oviaukolle päin.
- Et lähde mihinkään! Sarostip ärähti.
Tarran nousi seisomaan.
- Minä hankin keihään kärkesi takaisin, hän lupasi Tekille.
Bryggi hihitti ja perääntyi puurokattilasta.
- Ai, Threl sanoi.
- Threl, onko se terä sinulla? Sarostip kysyi.
Tek katsahti Tarrania epäluuloisena ja kysyi:
- Tarkoitatko sitä tosissaan?
- Ei ole, Threl sanoi. Orlanthin nimeen.
- Rauhoittukaa, Alinea kehotti.
Tarran nyökkäsi Tekille. Tek näytti vihaiselta mutta oli hiukan tyyntynyt. Rinelda huokasi Althonin vieressä.
- Mutta Threl, sinä et silti lähde mihinkään vielä, Sarostip sanoi.
Worford kurkki säikkynä takahuoneen ovelta. Reinier käveli samassa tupaan ja istui pöytään muihin katsomatta.
- Bryggi ei syö mitään nyt enää, ja Tarran, sinä syöt vain oman ruokasi loppuun etkä yhtään enempää, Sarostip määräsi.
Tarran istahti pöydän ääreen ja alkoi syödä. Reinier paukautti nyrkillä pöytään. Sarostip istui pöytään ja jatkoi syömistään vahtien, että Bryggi ei mennyt lähellekään puurokulhoa. Bryggi hihitti ja pysytteli kauempana puuropadasta.
- En lähdekään, Threl sano ja pysyi paikoillaan.
Reinier mulkaisi Alineaa ja komensi:
- Ruokaa.
- Niin mitäs sinä täällä muuten? Sarostip kysyi Shenalta vahtien Bryggiä koko ajan.
- Bryggi, otitko sinä keihäänkärjen? Threl kysyi.
- Ei hän ottanut, Tarran vastasi.
- Ei ota, Bryggi sanoi iskien silmää.
Hän näytti salaperäiseltä ja virnisteli. Alinea katseli vain tilannetta puurokulot käsissään.
- Worford, tule syömään, minulla on sinulle sen jälkeen hieman asiaa, Sarostip sanoi ja viittoi Worfordille takahuoneen ovelle ystävällisesti.
Reinier paukautti uudelleen nyrkin pöytään. Worford tuli pöytään pelokkaana. Hän vilkaisi vaivihkaa Alineaa. Threl istuutui pöytään.
- Alinea, anna Worfordille ruokaa, Sarostip käski.
Tarran sai syötyä ja lähti kävelemään ulos.
- Tarran odota, Sarostip kehotti.
- Niin, Worford sanoi kerkeästi.
Alinea hätkähti kuullessaan nimensä ja toi Worfordille ja Reinierille ruokaa Reinier alkoi syödä. Worfordkin söi vilkuillen Alineaa hiukan hymyillen.
- Mitä? Tarran kysyi ovelta.
- Odota nyt hetki, Sarostip käski.
Alinea otti pöydältä lautasensa ja meni takahuoneeseen. Tarran odotti ovella levottomana. Sarostip oli jo syönyt mutta odotti Worfordia.
- Niin mitäs sinä täällä muuten? Sarostip kysyi Shenalta vahtien Bryggiä koko ajan.
- Minä seurasin perhosta, Shena sanoi katsoen Sarostipia avoimesti silmiin.
Ron tuli käytävästä tupaan peseytyneenä. Janerra tuli Ronin perässä. Tarran nappasi Ronia käsivarresta kiinni heti, kun hän oli tullut sisään.
- Missä Tekin keihäänkärki on? Tarran kysyi Ronilta.
Sarostip nosti heti katseensa Roniin ja Tarraniin. Ron näytti hämmentyneeltä.
- Sinä otit sen yöllä, Tarran syytti.
Ron katsoi sitten Tekiä ja tämän keihästä. Tekin keihäässä ei näyttänyt olevan terää. Ron tarrasi Tarranista kiinni koettaen heittää tätä kauemmas muttei onnistunut. Tek katseli Ronia todella vihaisena.
Ron pudistaa päätään Tarranille. Tarran puristi lujasti Ronin kättä:
- Missä se on?
Ron keskittyi ja sulki silmänsä.
- Ron on varas! Tek huusi raivoissaan.
Sarostip nosti avokämmenensä Tekiä kohti. Tarran katsoi Ronia tiiviisti hetken ja nyökkäsi sitten.
Samassa Alinea tuli takahuoneen oviaukolle katsomaan tilannetta.
Sarostip katseli Tarrania ja Tekiä pöydästä.
- Me lähdemme nyt, Nevane sanoi ärtyneesti.
- Sarostip, mitä aiot tehdä? Tek kysyi vihasta vavisten.
Tarran päästi irti Ronin kädestä vielä hetken epäröityään.
- Mitä sitten teit Tekille yöllä? hän kysyi.
Sarostip nyökkäsi nopeasti Nevanelle. Myös Alinea nyökkäsi Nevanelle.
- Lähdemmekin mielellämme, Nevane lisäsi ja mulkaisi Ronia.
Alinea sanoi ahdistuneena:
- Hyvää matkaa.
Nevane nousi ylös, samoin hänen sisarensa. He astelevat käytävään ja Reinier meni heidän peräänsä. Ron katsoi Nevanea silmiin. Nevane loi siinä matkalla Roniin halveksivan ja inhoavan katseen.
- Lähteekö Reinierkin? Alinea kysyi.
- Kyllä, Nevane sanoi ja astui käytävään.
Ron käveli kattilalle katsomaan, oliko siellä enää puuroa. Hän otti itselleen ja Janerralle puuroa lautasille ja meni sitten pöytään syömään Janerran kanssa.
Alinea katseli vieläkin tilannetta oviaukosta. Worfordin syötyä Sarostip sanoi Tarranille:
- Tulepas tänne.
Tarran asteli Sarostipin luo.
- Worford, missä ovat ne loput rahat? Sarostip kysyi.
Tek näytti vihaiselta ja meni Sarostipin luokse.
- Mitkä loput rahat? Worford kysyi.
- Tarran kertoi kummia juttuja sinusta, Sarostip sanoi Worfordille.
- Miten niin? Worford vinkaisi.
- Annoit kuulemma puolet niistä rahoista Tarranille jotka saitte niistä kanoista, Sarostip sanoi.
Bryggi hihitteli sivummassa.
- Loput menivät kuluihin, kun piti ratsua ruokkia, Worford vastasi liukkaasti.
- Tarran, kerropa missä sinä hänet näit, Sarostip kehotti.
- Ryyppäämässä jonkin peikon kanssa, Tarran vastasi.
- Se oli Caspar, Worford sanoi puolustelevasti.
Ron katsahti äkisti Tarraniin ja toisiin tämän mainitessa peikon.
- Sitä paitsi minä ostin olutta omilla rahoillani, Worford sanoi. Caspar tarjosi ensimmäisen tuopin ilmaiseksi, hän lisäsi.
- Niin. Mutta en lähettänyt sinua sinne ryyppäämään, Sarostip huomautti.
- En minä ollut humalassa, Worford sanoi yrittäen tavoitella loukkaantunutta sävyä.
- Mitä muuta kuulit Tarran? Sarostip kysyi.
- Kuulkaas, Caspar haluaisi ostaa teiltäkin sudentaljoja, Worford sanoi yrittäen vaihtaa puheenaihetta. Caspar maksaa tosi hyvin. |