Riskimaa, osa 39
Kasvimaalla
Ron jatkoi töitä kasvimaalla. Alinea työskenteli mitään sen kummempia puhelematta.
- Janerra, tuletko pesulle kanssa, kun ajattelin käydä tänään pesulla? Alinea kysyi kohta. Viimekerrasta on jo aika kauan. Rinelda, sinäkin varmaan tulisit?
- Joo, minä tulen, Janerra sanoi.
Rinelda vain huokaisi väsyneesti. Ron murahti.
Päivä alkoi kallistua jo iltaa kohden, joskin oli vielä iltapäivä. Iltapäivän loppupuolella Tek ja Althon palasivat lampaiden kanssa takaisin. Pojat veivät lampaat sisään ja sitten Tek meni kasvimaan luokse keihään kanssa.
- Alinea, Tek huusi siitä sivummasta.
Alinea lopetti työnteon ja kysyi:
- Niin Tek?
Alinea asteli Tekin luokse.
- Mennään sisälle juttelemaan, Tek kehotti.
Hän mulkaisi Ronin suuntaan.
- Emmekö ehtisi jutella sitten ruoan aikana tai sen jälkeen, Alinea sanoi Tekille. Vielä on hyvää aikaa tehdä töitä, eikä silloin kannata puhella turhia.
- Ei, tällä asialla on kiire, Tek sanoi kärsimättömästi ja mulkaisi Ronin suuntaan.
Alinea huokaisi ja lähti sitten sisälle sanoen:
- No nopeasti sitten.
Tek lähti Alinean kanssa sisälle.
Pellolla
Päivä alkoi kallistua iltaa kohti. Kasvimaalla naiset, Janerra ja Ron tekivät töitä.
Iltapäivän loppupuolella Tek ja Althon palasivat lampaiden kanssa takaisin. Pojat veivät lampaat sisään ja sitten Tek meni kasvimaan luokse keihään kanssa.
Sarostip paiski töitä todella ahkerasti. Tek näytti puhuvan Alinean kanssa jotakin kasvimaan luona. Tarran ahersi kiinnittämättä suuremmin huomiota muuhun. Tek lähti Alinean kanssa sisälle.
Bryggi ilmestyi samassa talosta. Hän hoiperteli pihalla kuin humalainen päätään ympäriinsä pyöritellen.
Alinea ja Tek tulivat takaisin ulos. Tek suuntasi pellolle ja asteli siihen pellon viereen.
- Sarostip! Tek huusi.
Sarostip lopetti työnsä ja katsahti Tekin suuntaan.
- Tule juttelemaan hetkeksi, Tek pyysi.
Hänellä oli Althonin keihäs kädessään. Sarostip lähti kävelemään Tekin luokse.
- Mennään sisälle puhumaan, Tek sanoi ja lähti taloa kohti.
Threl ihmetteli hiukan ja jatkoi töitään. Myös Tarran jatkoi töitään.
- Miksi? Sarostip kysyi. Minun pitäisi jatkaa vielä töitä.
Bryggi hoiperteli metsää kohti melkein kaatuen.
- Tämä on tärkeää, Tek sanoi. Ihan vain hetkeksi.
Sarostip tiputti kuokkansa maahan ja lähti talolle. Tek tuli myös.
Ron ja Janerra kasvimaalla
- Milloinka me lopetetaan työt, Ron? Janerra kysyi.
Ron kohautti olkiaan.
Bryggi ilmestyi samassa talosta. Hän hoiperteli pihalla kuin humalainen päätään ympäriinsä pyöritellen. Muut miehet tekivät pellolla töitä.
Kasvimaalla
Alinea tuli takaisin kasvimaalle Tekin kanssa. He näyttivät vielä juttelevan jotain matkalla. Tek nyökkäsi ja suuntasi sitten pellolle. Alinea puolestaan palasi takaisin töihin.
- Mitä asiaa Tekillä oli? Janerra kysyi uteliaana.
- Ei mitään tärkeää, Alinea sanoi ja huokaisi.
- Kauanko me tehdään vielä töitä? Janerra kysyi.
Bryggi hoiperteli metsää kohti melkein kaatuen. Alinea vastasi hetken päästä Janerralle:
- Jonkin aikaa. Meidän kuitenkin pitää saada kasvimaa kuntoon mahdollisimman pian.
- Niin, Janerra myönsi. Onkohan siellä joella taas sammakoita?
Bryggi katosi hoiperrellen metsään.
- Miksipäs ei, Alinea sanoi. Onhan se Sammakkojoki sentään.
- Sammakot ovat kai ihan kivoja, Janerra sanoi. Minä olen kuullut, että jotkut sammakot ovat hirveän isoja ja että ne kävelevät.
- Mistä sellaista olet kuullut? Alinea kysyi.
- Joskus isäni... Janerra aloitti mutta vaikeni sitten huultaan purren.
Ron katsahti Janerraan. Janerra käänsi katseensa pois ja jatkoi töitä hiljaisena. Alinea jatkoi töitään Janerran vaikenemisesta huolimatta. Ron katsoi hetken vielä Janerraa ja keskittyi sitten taas kasvimaahan. Sarostip tuli kohta takaisin talosta ja suuntasi pellolle.
Aika kului siinä töitä tehdessä. Alinea lopetti sitten viimein työt ja kysäisi:
- Mentäisiinkö nyt sinne pesulle?
- Joo, Janerra sanoi ja lopetti myös työt. Minä olenkin ihan multainen, hän sanoi hiukan naurahtaen, tosin ei yhtä iloisesti kuin yleensä.
Ron lopetti työt.
- Tuletko sinä Rinelda? Alinea kysyi.
Rinelda nyökkäsi huokaisten.
Alinea kävi viemässä työvälineet varastoon ja meni sitten sisälle taloon. Janerra tuli myös. Ron seurasi Janerraa, samoin Rinelda.
Tuvassa olivat Tek ja Althon puhelemassa jotakin hiljaa. Worford kuorsasi penkillä. Shena sen sijaan nostaa juuri kattilan tulisijalle. Alinea kävi sisältä hakemassa toiset vaatteet ja lähti sitten ulos joelle. Ron pysyi Janerran perässä.
Koko joukko lähti joelle. Matkalla Alinea kysyi Ronilta:
- Aiotko sinäkin tulla pesulle?
Ron siisti vaatteitaan hieman, istahti vähän matkan päähän rannalle ja alkoi teroittaa miekkaansa. Rinelda katsahti Roniin hiukan pelokkaasti. Ron tarkkaili Janerraa.
Janerra riisui nopeasti vaatteensa ja pulahti veteen, joka näytti olevan paljon tavallista matalammalla. Alinea riisui vaatteensa ja meni veteen peseytymään. Rinelda teki samoin huokaisten.
- Tämähän on lämmintä! Janerra huudahti. Tule sinäkin Ron! hän hihkaisi ja pulahti veden alle.
- Minusta tämä on kyllä aika viileää, Alinea totesi.
Ron teroitti vain miekkaansa. Janerra nauroi iloisesti. Ilmeisesti hänen hyvä tuulensa oli jo palautunut.
Saatuaan itsensä pestyksi Alinea nousi ylös joesta. Janerra jäi vielä jokeen uimaan. Sen sijaan Rinelda tuli pois apeana. Alinea puki yllensä puhtaat vaatteet ja Rineldakin pukeutui.
- Janerra, ajattelitko kauankin vielä uiskennella? Alinea kysyi. Jos niin, niin menemme tästä jo sisälle. Tule sitten Ronin kanssa perästä.
- Joo, menkää vain, Janerra huikkasi vedestä.
Ron sai teroitettua miekkansa ja laittoi sen huotraansa.
- Minä voisin uida vaikka toiselle rannalle asti! Janerra huudahti.
Alinea otti mukaansa likaiset vaatteensa ja meni sisälle. Rineldakin tuli.
Pellolla
Threl jatkoi töitään. Bryggi katoaa hoiperrellen metsään.
- Mikä Bryggiä vaivaa? Threl kysyi Tarranilta.
- En tiedä, Tarran vastasi. Toivottavasti jokin tappava.
Threl naurahti ja jatkoi töitään.
- Mikäs Bryggissä on vikana? Threl kysyi. Tai siis, miksi et pidä hänestä? hän korjasi.
- Hän on idiootti, Tarran vastasi.
Sarostip saapui talosta pellolle ja jatkoi töitänsä.
Naiset, Janerra ja Ron näyttivät lopettelevan kohta työt kasvimaalla. Ilta oli alkamassa. Sarostip paiski silti vielä töitä.
Naiset, Janerra ja Ron näyttivät menevän joelle päin. Sarostip kuokki vielä pellolla. Tarran aikoi ilmeisesti jatkaa, kunnes Sarostip lopettaisi. Talon katolta näyttää nousevan savua.
Alinea, Rinelda ja Janerra näyttivät menevän veteen. Ron istui sivummassa.
- Mitä täällä oikein tapahtuu? Threl kysyi ja keskeytti työnsä hetkeksi. Minua kyllä varoitettiin tästä paikasta aiemmin.
Alinea ja Rinelda näyttivät tulleen jo vedestä pois ja pukeutuvan. He lähtivät sitten sisälle. Janerra näytti uivan vielä joessa.
Pimeä alkoi jo hiljalleen saapua. Threl lopetti työnsä ja lähti tuvalle. Sarostip lopetti myös uupuneena työnsä ja lähti tuvalle.
Joella
Janerra näytti nauttivan vedessäolosta. Vaikutti siltä, että joen pinta oli laskenut kohtuullisesti ja virtauskin tuntui olevan aikaisempaa heikompi.
Janerra näytti kohta lähtevän uimaan pidemmälle. Ron tarkkaili Janerraa. Janerra ilmeisesti aikaa uida vastarannalle asti, jonne oli aika pitkä matka. Ron antoi tytön uida.
Janerra näytti pääsevän toiselle rannalle asti ja nousi siellä rantaa selvästi hengästyneenä. Ron näki joen toisella puolella rakennuksia kauempana puiden keskellä. Kasvimaata oli siinä aivan joen vieressä. Ron katsoi Janerraa. Janerra huiskutti kädellään toiselta puolelta.
Pimeä alkoi jo hiljalleen saapua. Ron huokasi. Janerra vain toisella rannalla katseli toisten kasvimaata alastomana eikä näyttänyt pitävän kiirettä paluulla. Ron ajatteli, että oli hyvä antaa tytön olla välillä yksin. Hän asettui selälleen ja katseli taivaalle.
Oli vesipäivä, joten kuu näkyi vain pienenä kuolevana kuuna, miltei mustana. Ron alkoi muistella entistä elämäänsä Talastarissa, sukuaan ja Delonnaa.
Tuvassa
Tuvassa näyttivät olevan Alinea, Rinelda, pojat, kuorsaava Worford ja Shena, joka keitti kattilassa jotakin. Threl istui pöytään. Alinea istuskeli tuvassa ja harjasi hiuksiaan.
- Sarostip, me mennään Alinean kanssa katsomaan sitä juttua, Tek sanoi salaliittolaismaisesti.
- Ai nyt vai? Sarostip kysyi. Mutta tuollahan on kohta jo pimeää.
- Me käydään ihan nopeasti, Tek vakuutti. Ja minulla on keihäskin mukana.
- Ei sinne nyt kannata mennä, Alinea vastusti.
- Minne olette menossa? Threl kysyi uteliaana.
- Shh, Tek sanoi Alinealle ja Sarostipille.
- Käykää huomenna, Sarostip sanoi vielä nopeasti ja kävi pöytään vietyään kuokkansa takahuoneeseen.
- Ei kun se on nyt tarpeen, Tek sanoi.
Threl möhähti ja nojasi seinään.
- Huomenna on liian myöhäistä, Tek jatkoi. Tule Alinea.
- En minä nyt minnekään metsään mene, Alinea vastusti.
- Hei, tuletko maistamaan, onko puuro hyvää? Shena kysyi Threliltä.
- Toki, Threl vastasi.
- Neuvo sitten minulle se, Tek ehdotti.
Threl otti kauhalla puuroa ja maistoi sitä.
- Sinä olet kiltti poika, Shena sanoi Threlille ja antoi tämän maistaa.
- Kiitos. Tämä on hyvää, Threl sanoi.
- Sinä olet kiltti poika, Shena sanoi taas Threlille ja otti taskustaan jotakin kouraansa ja nakkasi sen puuroon.
- Aika kuumaa tosin, saisinko jotain juomista? Threl sanoi vaikeana.
- Mennään käytävään puhumaan, Tek kehotti Alineaa.
Shena täytti vesiämpäristä mukin ja ojensi sen Threlille. Alinea sanoi väsyneenä Tekille:
- En minä jaksa. Ruokailun jälkeen sitten.
- Kiitos, Threl sanoi, otti mukin vastaan ja joi siitä.
- Sitten on liian pimeää, Tek väitti Alinealle. Tule nyt Alinea.
- En, Alinea vastusti.
- Kerrot minulle vain sen, Tek pyysi.
Sarostip nousi vihaisena pöydästä ja lähti Tekin ja Alinean luokse. Alinea katsoi hieman pelokkaana Sarostipia.
- Tulkaas nyt sitten, Sarostip sanoi ja viittoi Alineaa ja Tekiä käytävään.
Tek hymyili ja meni käytävään. Alinea huokaisi, lopetti hiustensa harjaamisen ja meni käytävään.
Ron makasi rannalla katsoen taivaalle. Tarran asteli joelle pellolta päin ja asteli suoraan veteen vaatteet päällä. Janerra näytti olevan toisella puolella jokea ilman vaatteita ja katseli toisen tilan kasvimaata.
Tarran kelluskeli selällään vedessä. Janerra huiskutti kättään Tarranille palaten joen luokse. Tarran lähti uimaan joen toiselle puolelle. Tarran ei ilmeisesti ollut mitenkään taitava uimari, joten voimakas virtaus alkoi kuljettaa häntä mukanaan kohti Vaaralinnoitusta. Janerra katsahti Tarraniin päin ja pulahti sitten veteen. Ron tuntui olevan ajatuksissaan.
Janerra pääsi uimaan helponnäköisesti joen yli virtauksesta huolimatta.
Ron nousi istumaan.
- Uinti teki hyvää, Janerra sanoi. Ui sinäkin, Ron.
Tarran ajautui yhä kauemmas virran mukana. Ron lähti rantaa pitkin Tarrania kohti ottaen Janerran mukaansa. Tarran oli jo melko kaukana, joten Ron nosti Janerran selkäänsä ja juoksi Tarrania kohti.
Vihdoin Tarran pääsi rantaan ja jäi makaamaan puolittain veteen. Päästyään Tarranin luo Ron auttoi tämän kokonaan rannalle.
- Tarran, mikä sinun on? Janerra kysyi huolestuneena.
Ron tarkkaili Tarranin vointia. Tämä nousi horjahdellen pystyyn ja Ron tuki häntä.
- Virtaus... olinkin aika...voimakas, Tarran sanoi hengästyneenä.
- Ei siinä mitään virtausta ollut, Janerra väitti.
- No mitä sitten? Tarran kysyi saatuaan hengityksensä vähän rauhoittumaan ja lähtiessään kävelemään tilalle yhä hiukan horjahdellen.
Ron käveli Tarranin vierellä. Janerra nauraa ja sanoi:
- Sinä olet vain huono uimari, Tarran.
- Jokin veti minua. Jollei se ollut virtaus niin mikä sitten? Tarran kysyi ärtyneenä ja rutisteli suurimpia vesiä paidastaan.
Seurue pääsi tilan luokse ja he menivät sisälle. Tuvassa olivat Sarostip, Tek, Alinea, Althon, Rinelda, Worford ja Shena. He olivat käyneet syömään puuroa, jota Shena tarjoili.
Tuvassa
Alinea asteli tupaan istumaan takaisin penkille. Sarostip tuli myös Tekin kanssa tupaan.
- Hän on todella hyvä minulle, Shena sanoi juuri Threlille. Sinunkin sydämeesi hän tulee, jos vain itse haluat.
Alinea aloitti hiustensa harjaamisen uudestaan. Tek meni Althonin luokse kuiskuttelemaan jotakin.
- Puuro on valmista! Shena hihkaisi. Kiltti poika tykkäsi siitä.
Sarostip meni pöytään istumaan. Alinea meni tarjoilemaan puuroa. Shena alkoi täyttää lautasia laittaen puuroa aika satunnaisia määriä. Se oli kuumaa ja höyryävää maissipuuroa.
Samassa Ron tuli Janerran ja Tarranin kanssa sisälle.
- Pojat tulee! Shena huudahti. Annetaan kiltille ja tuhmalle pojalla puuroa, hän sanoi ja laittoi padasta lautasille puuroa.
Alinea katseli Shenaa oudoksuen. Ron asteli pöytään syömään.
- Minä en syö, Tarran sanoi ja suuntasi takahuoneeseen.
- Sinun pitää! Shena huudahti Tarranille. Minä olen varta vasten laittanut puuroa niin kuin Musegg on opettanut!
Worford alkoi syödä puuroa.
Kun kaikille oli tarjoiltu puuroa, Alinea alkoi syödä itsekin. Tarran palasi melkein heti päähuoneeseen keihäänsä kanssa.
- Minä lähden etsimään sitä kiveä, Tarran mutisi ja suuntasi ulos.
- Etkä lähde, Sarostip kielsi.
- Hei, sinun täytyy syödä! Shena huudahti ja lähti Tarranin perään.
- Miten niin en? Sarostip kysyi ja pysähtyi ovelle.
Shena otti Tarrania kädestä kiinni ja sanoi:
- Sinun täytyy syödä, kiltti poika. Eikä perhoset ole kauniita yöllä.
- Sinä uusi, anna hänen mennä jos hän ei halua syödä, Sarostip sanoi.
- Minä olen laittanut varta vasten puuroa sinua varten, Shena sanoi Tarranille Sarostipia kuuntelematta.
Tarran tuijotti Shenaa vihaisena.
- Tarran, sinä voit mennä mutta olet omalla vastuullasi, ja älä ole siellä koko yötä, Sarostip sanoi. Huomenna alamme kylvää koko tilan sakki.
- Tule nyt syömään, kiltti poika, Shena maanitteli ja nyki Tarrania kädestä pöytää kohti.
Tarran kääntyi ympäri ja nykäisi kätensä pois Shenalta.
- Hei! Shena huudahti pettyneenä Tarranille.
Tek ja Althon söivät. Rineldakin söi alakuloisena ja hiljaisena. Alinea kysyi pöydässä istuvilta:
- Muistaako teistä kukaan milloin täällä olisi viimeksi satanut?
- En, Sarostip sanoi Alinealle.
Tarran käveli ulos.
Shena alkoi itkeä Tarranin poistuttua ja jäi seisomaan itkien ovelle.
- Siis minkä takia joku alkaa vollottaa kun joku ei syö ruokaa ja muille jää enemmän? Sarostip ihmetteli.
- Hän on outo, Worford sanoi hiljaa.
Alinea lopetti syömisen kesken ja kysyi:
- Missä Bryggi on?
- Minä aion pian kosia, Worford sanoi.
- Minulla on nälkä, voin syödä, Threl sanoi.
Shena vain itki oven luona.
Threl tuhahti ja sanoi:
- Minulla on oikeasti nälkä!
Hän haki lisää ruokaa. Ron kaatoi Janerrankin puurot omalle lautaselleen ja söi nälkäisenä.
Janerra katseli Ronin syömistä vaisuna.
Shena itki vieläkin lohduttomasti samassa paikassa ovella.
Syötyään Sarostip viittoi jotain Tekille. Tek nousi ylös ja tuli Sarostipin luokse innokkaana. Alinea alkoi kerätä tiskejä pöydältä. Sarostip otti toisen sarvista, neljä omatekoista soihtua ja lähti ulos. Tek seurasi Sarostipia keihäs kädessään.
Sarostip tuli vielä nopeasti sisään ja sytytti yhden soiduista ja lähti ulos.
Ron sai syötyä. Hän nousi ylös pöydästä ja meni sivummalle harjoittelemaan miekkansa kanssa. Janerra katseli Ronia, joka näytti olevan ihan hyvä miekkailija. Shenan nyyhkytys oli jo lakannut ja hän pyyhki silmiään hihaansa.
- Alinea, Worford sanoi varovasti.
- Niin? Alinea kysyi.
- Minä vain sitä kosimista, Worford sanoi varovasti.
- Saanko harjoitella kanssasi Ron? Threl kysyi.
Ron nyökkäsi Threlille. Alinea katsoi miekkailijoiden touhuamista huolissaan.
- Niin, Worford mumisi ja kosketti Alinean olkapäätä.
Ron osasi käyttää miekkaa ihan hyvin eikä ollut vaaraksi sisällä oleville. Threl otti miekkansa esiin. Alinea siirtyi Worfordista kauemmaksi ja sanoi:
- Älä koske minuun.
- Minä aion Alinea kosia, Worford sanoi luopuen Alinean koskettelusta.
Ron teki joitakin nopeita perättäisiä iskusarjoja ja liikkui miekan mukana.
- Mennäänkö ulos harjoittelemaan? Threl kysyi Ronilta. En ole pitkään aikaan käyttänyt miekkaani.
Ron pudisti päätään.
Alinea katsoi Worfordia odottavana.
- Mitä aiot siihen sanoa Alinea? Worford kysyi hymyillen.
- Aiot kosia minua? Alinea kysyi. En minä sinun kanssasi naimisiin mene. Mieluummin elän yksin kuin sinun kanssa.
- En minä sinua vaan erästä toista, Worford tokaisi ja punastui.
- No kosi, Alinea kehotti.
- Minä haluaisin kysyä sinulta neuvoa, miten saisin kaunokaisen suosion, Worford lisäsi.
Alinea ei vastannut mitään Worfordille vaan siivosi viimeisiäkin tiskejä pois pöydältä. Tarran tuli samassa sisään.
- Alinea? Worford sanoi mankuvasti.
Threl harjoitteli Ronin kanssa miekallaan.
- Tarran, syötkö nyt? Alinea kysyi.
- En, Tarran vastasi lyhyesti.
Ron kävi Threlin kanssa läpi joitakin hyökkäys- ja torjuntakuvioita. Shena istui penkillä tuijottaen maahan. Tarran katseli Threliä ja Ronia. Threl harjoitteli Ronin mukana.
- Alinea? Worford toisti.
Janerra haukotteli ja lähti takahuoneeseen päin. Ron lopetti harjoittelun ja kiirehti Janerran perään.
- En usko, että sinulle neuvoistani olisi apua, Alinea sanoi ja lähti takahuoneeseen.
Worford näytti harmistuneelta.
- Haluatko harjoitella minun kanssani? Tarran kysyi Threliltä.
- Osaatteko te auttaa? Worford kysyi Tarranilta ja Threliltä.
- Toki, Threl vastasi Tarranille. Jos vain pystyn, hän sanoi vaikeana.
- Niin, siis minä olen aikaisessa kosia, Worford sanoi ja yskäisi. Tarvitsisin neuvoja, kuinka teen vaikutuksen morsiameeni.
- Ketä? Threl kysyi uteliaana.
- Harmi ettei minulla ole miekkaani. En ole keihään kanssa niin hyvä, Tarran selitti ja asteli Threlin luo.
- Se on salaisuus, Worford vastasi salaperäisenä.
Threl otti miekkansa esiin ja harjoitteli yksin. Tarran tunnusteli keihästä hetken kädessään ja laski sen seinää vasten nojaamaan. Hän nosti jostakin vaatteidensa kätköistä kauniin tikarinsa.
- Tämä on parempi, Tarran mutisi.
- No hyvä, Threl vastasi ja jatkoi harjoitteluaan.
Rinelda ja Althon lähtivät takahuoneeseen. Tarran alkoi harjoitella Threlin kanssa. Shena alkoi syödä jäähtynyttä puuroa.
Samassa Ron palasi tupaan. Worford katsahtaa Roniin hermostuneesti ja livahti takahuoneeseen. Ron otti miekkansa uudelleen esiin ja tuli harjoittelemaan Tarranin ja Threlin kanssa. Tarran käytti tikariaan melko hyvin muttei mitenkään erityisen taidokkaasti.
Shena katseli toisia surullisena.
- Minun puuroni ei kelpaa kenellekään, Shena sanoi surullisella äänellä.
Hän räpytteli silmiään.
Threl käyttää miekkaansa varsin hyvin. Ron suoritti harjoituksia rutiininomaisesti melko hyvin. Tarran lopetti harjoituksen melko nopeasti ja suuntasi takahuoneeseen. Ron ja Threl jäivät harjoittelemaan.
Ron alkoi käydä vähitellen vaikeampia kuvioita läpi. Threl harjoitteli erittäin sulavasti ja hienosti miekallaan.
Shena huokasi ja kysyi surullisena:
- Miksi se kiltti poika on niin ilkeä minulle?
Tarran laahusti takahuoneesta ja karjaisi Threlille ja Ronille:
- Lopettakaa!
Sitten hän laahusti pois.
Ron tajusi nyt, että harjoittelu tuotti ääntä aika mukavasti, ja laittoi miekan huotraan. Threl lopetti myös miekkailun. Ron katsoi tunteettomasti Threliä ja sitten Shenaa lähtien takahuoneeseen.
- Miksi hän on niin ilkeä? Shena kysyi ahdistuneesti.
Hän alkoi nyyhkyttää hiljaa.
- En tiedä, mutta tiedätkö sinä missä voisin nukkua? Threl kysyi hieman väsyneenä.
- Minä nukun täällä tuvassa, Shena sanoi lopettaen nyyhkyttämisen. Nevane sanoi, että minä nukun täällä. Hän on kiltti. Hänellä on punainen tukka. Minä en ole koskaan tuntenut ketään, jolla olisin punainen tukka.
- Nevane? Hmm, Threl mietti.
Shena vaikeni ja meni penkille makaamaan sulkien silmänsä.
- Hän, joka pitää sukuelimiä kirveessään? Threl kysyi hieman säikähtäen.
Shena ei vastannut. Threl katseli ympärilleen.
Sarostip tuli tupaan käytävän suunnasta. Tek tuli myös Sarostipin kanssa.
- Missä minä nukun? Threl kysyi Sarostipilta väsyneenä.
- Missä sinä viimeksi nukuit? Sarostip kysyi.
- Kaiketi eläintiloissa, Threl vastasi turhautuneena. Sinnekö menen?
- Nuku sitten siellä jos et halua nukkua penkillä tai käytävässä, Sarostip vastasi.
Threl lähti eläintiloille.
Threl eläintiloilla
Threl pääsi eläintiloille. Siellä olivat lampaat paikalla. Threl koetti saada nukuttua. Hän nukahti kohtuullisen hyvin lampaiden hajusta huolimatta.
Threl herää
Threl heräsi joskus aamulla johonkin vinkaisuun. Threl katseli ympärilleen ja kuuli pienten jalkojen kipittävän pakoon, kun hän käänsi päätään. Huoneessa oli pimeää, mutta käytävän suunnasta tuli hiukan valoa.
Threl tarkisti, oliko mitään varusteita hävinnyt. Kaikki varusteet näyttivät olevan kunnossa, mutta joitakin tavaroita oli nakerreltu.
Threl ärisi ja lähti tupaan. Shena istui siellä näyttäen surulliselta.
Tuvassa
Shena istui penkillä näyttäen surulliselta.
- Joku pirulainen nakersi tavaroitani! Threl ärisi.
Alinea tuli takahuoneesta tupaan ja sanoi:
- Huomenta.
Hän meni juomaan vettä mukillisen ja alkoi sitten tehdä ruokaa. Shena katseli apeana Alinean puuhia.
- Minä lähden pois tänään, Shena sanoi. Teelo sanoi, että minun pitäisi. En lähde jahtaamaan perhosia.
- Minne menet? Alinea kysyi.
- Jumalatar johdattaa minua, Shena sanoi. En ole koskaan oikeasti eksyksissä. Jumalatar lapsien, Shena alkoi laulaa. Turva meidän heikkojen. Kaikkialla Gloranthassa. Teelo kulkee hoivaamassa. Onni täällä vaihtelee. Jumalatar suojelee.
Shenalla oli aika kaunis lauluääni. Threl lähti ulos hieman vihaisena ja turhautuneena.
- Teelo Norri rakkahin, Shena laulaa. Ota turvaas vierehen.
Ron asteli virkeänä tupaan.
- Tulkoon rauha Keisarille, Shena lauloi heleästi. Kansalle ja satraapeille. Jumalatar lapsien. Pientäs auta holhoten.
Ron suuntasi ulos ja vei Janerraa mukanaan. Janerra katsoi Shenaa kiinnostuneena mutta tuli Ronin kanssa.
Rinelda ja Althon ilmestyivät tuvan puolelle kohta.
- Puuro on valmista, Alinea ilmoitti.
Hän alkoi laittaa sitä muutamalle lautaselle. Sen jälkeen hän lähti takahuoneeseen. Rinelda ja Althon kävivät syömään. |